142 ääntä ja valtuustoon: nöyrimmät kiitokseni!

Vaalipäivä on vaihtunut maanantaiksi ja tulokset ovat selvillä. Keravalle saatiin jälleen 51 valtuutettua, joiden joukkoon tulin valituksi myös minä.

142 ääntä on mahdottoman hieno tulos. Äänimääräni tuplaantui viime vaaleista ja sijoitukseni listallamme nousi kerralla monta pykälää. Tahdon kiittää kaikkia keravalaisia äänestäjiäni, jotka antoivat minulle ja listallemme tukensa. Voin sanoa, että nyt tuntuu mahtavalta!

Ensi vuoden alusta alkaa työ uuden kaupunginvaltuuston kanssa. Lähden matkaan taas täysin purjein, viemään valtuustossa eteenpäin näitä teemoja, joista olen kirjoittanut tähän blogiini. Mutta paljon muutakin päätettävää meillä on valtuuston tulevalla nelivuotiskaudella edessämme. Mutta se onkin jo toinen tarina, josta kerron blogissani jatkossa lisää. Eli ollaan kuulolla ja yhteyksissä!

ps. Sähköpostilla saat minuun yhteyden osoitteesta: samuli.isola@kerava.fi

12. askel: Nyt äänestämään!

Vaalipäivä sunnuntai 26.10. on valjennut Keravalla sateisena ja tuulisena.

Kosteasta syyssäästä huolimatta tunnelma on korkealla, sillä olemme vaaleja edeltävänä aikana pääseet keskustelemaan monen keravalaisen kanssa kotikuntamme tärkeistä asioista. Täytyy sanoa, että kolmista käymistäni kunnallisvaaleista olen nauttinut näistä eniten. Keskustelut ovat sujuneet rakentavassa hengessä, erilaisia näkökulmia pohtien, iloisissa merkeissä.

Kun lähdin tekemään elämäni ensimmäistä blogia, mielessäni pyöri kysymyksiä: Saanko palstoille asiaa, eloa ja liikettä? Saanko nostettua esiin itselleni tärkeitä asioita? Ottavatko ihmiset kirjoituksiin kantaa?

Kiitos teille, monet blogini lukijat ja kommentoijat! Olette antaneet palautetta ja ottaneet kantaa täällä netissä, soittaneet ja tulleet teltalla keskustelemaan. Tätä palstaa on mukava jatkaa.

Kello on nyt puoli neljä ja vaalipaikat ovat auki vielä neljä tuntia. Viimeisetkin äänestysikäiset suuntaavat jo kohti oman alueensa äänestyspaikkaa. Tänään ratkeaa moni, meidän kaikkien paremman arjen kannalta tärkeä asia. Äänestämisiin!

PS. Kaikkien keravalaisten puolueiden yhteiset vaalivalvojaiset järjestetään illalla klo 20 - vanhan torin läheisyydessä sijaitsevassa Bar Hemingway´sissa. Osa porukasta seuraa tuloslähetyksiä myös Hempan lähellä sijaitsevan Pub Robinsin screeniltä. Minä ajattelin piipahdella molemmissa. Nähdään siellä!

11. askel: Itsenäinen Kerava on oikea juttu

Vaalien alla kuntaliitokset ovat nousseet keskusteluun myös Keski-Uudellamaalla. Moni on minultakin tiedustellut, mikä on kantani Keravan, Järvenpään Ja Tuusulan mahdolliseen yhdistämiseen.

Kysyjille ja keskustelijoille olen sanonut avoimesti oman kantani, jonka mukaan en näe tällä hetkellä kuntien yhdistymiselle oikeastaan mitään tarvetta. Keravan on hyvä olla näin.

Perusteluni itsenäiselle Keravalle myös tulevina vuosina ovat seuraavat:

1. Keravan on moni tavoin juuri nyt ideaali kooltaan; väkilukumme on palveluiden järkevän tuottamisen kannalta hyvin optimaalinen. Keravalla eivät palvelut karkaa kymmenien kilometrien päähän, kuten esimerkiksi Tuusulassa helposti käy.

2. Pinta-alaltaan pieni kuntamme on rakenteeltaan tiivis ja selkeä. Suuressa kunnassa palvelut, vastuut ja valta karkaavat nopeasti kuntalaisten ulottumattomiin.

3. Hallintomme on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Mitä suurempi kunta, sitä monipolvisemmaksi, läpinäkymättömämmäksi (ja usein myös kalliimmaksi) kasvaa hallinto (tämän ovat lukuisat esimerkit meiltä ja maailmalta osoittaneet).

4. Olemme halunneet Keravalla pitää kiinni siitä periaatteesta, että kaavoitamme uudetkin asuinalueet lähelle, kiinni olemassa olevaan kaupunkiin, hyvien liikenneyhteyksien päähän. Keski-Uudenmaan kuntakolmikon kaavoituksen käytännöt tuntuvat olevan monesti eri planeetoilta. Tuusula tahtoo olla maalaismainen kunta, Järvenpää Järvenpää ja Kerava taas haluavat selkeästi olla kaupunkeja. Kuka takaa, että kaupunkimainen, rakentamisen tiiviyteen ja ihmisten kohtaamiseen perustuva kaavoitus olisi kova sana myös uudessa suurkunnassa? Kenen intressit ohjaisivat suurkunnan kaavoitusta?

5. Näen itsenäisen Keravan aseman vain vahvistuvan tulevaisuudessa. Liikenteellisenä ja toiminallisena solmukohtana Kerava on se paikka, johon metropolialueen katseet yhä useammin kohdistuvat. Keravan ketteryyttä ja rohkeutta arvostetaan laajalti jo nyt, mutta tulevina vuosina kompakti ja viihtyisä pikkukaupunkimme tulee olemaan se esimerkki, johon viitataan kestävästi rakennettuna, mahdollisuutensa ymmärtäneenä kuntana.

10. askel: Hei hei, koiravero!

Joku keravalainen kunnallisvaaliehdokas ehdotti, että koiravero tulisi poistaa Keravalta. Ehdokas oli oikeassa, mutta ehdotuksensa kanssa myöhässä.

Teimme vaimoni ja valtuustoryhmämme puheenjohtajan Airi Reenin kanssa vuoden alussa aloitteen koiraveron poistamiseksi Keravalta. Tässä linkki valtuustoaloitteeseemme, joka löytyy vaimoni kotisivuilta:
http://www.airireen.fi/puheita_ja_tekoja/juttu-002.html

Huolellisesti pohditun ja perustellun aloitteen allekirjoitti 45 valtuutettua 51:stä.

Virkamiesvalmistelussa asia etenee nyt siihen suuntaan, että ensi vuonna kaiken todennäköisyyden mukaan Keravalta poistuu vihdoin rangaistuksenomainen koiravero. Jo oli aikakin, sanoo Samuli, joka ei itse edes omista koiraa...

9. askel: Keskustan vanhat rakennukset arvoiseensa käyttöön

Tässä postikortissa näemme, millainen kauppala Kerava oli vuoden 1955 tienoilla. Tarkastellaan Veljekset Karhumäen ottamaa ilmakuvaa tarkemmin (saat sen suurennettua kuvaa klikkaamalla).

Katsotaanpa, mitkä kuvan rakennuksista ovat yhä ilonamme...

1 Etualalla oleva kunnan vuokratalo
2 Opettajien asuintalo
3 Kauppalan virkailijoiden talo (joka tunnettiin sittemmin lääkäritalona ja nykyisin keskustan hammashoitolana)
4 Puiden välistä kurkkiva Kauppalantalo (jonka seinässä lukee nyt Sosiaali- ja terveysvirasto).
5 Valtion virastotaloa ei vielä kuvan ottohetkellä vanhan torin reunalla näy, sillä se valmistui vasta 50-luvun loppupuolella.

6 Keravan peruskoululaisia yhä opettava Keskuskoulu.

7 Keskustan päiväkoti, jonka pihalle valmistui juuri laajennus.

8 Vanha vesitorni, jonka figuuri on hallinnut keskustan kuvaa jo yli 50 vuoden ajan.

Mitä kuvasta on poistunut?

Oikeastaan kaikki muu. Kuvan keskiosaa halkovan Valtatien reunalta ovat poistuneet niin oikean reunan seuratalo, keskiosan Puusepäntehdas kuin lukuisia kadunvarren liikerakennuksia sekä hotellitalo. Ne pientalot, jotka kuuluivat aikoinaan Keravan keskustan ominaispiirteisiin, ovat sittemmin häipyneet katukuvastamme. Mutta kehitys tunnetusti kehittyy ja Kerava kasvaa, niinhän se on...vaikka moni haikailee vieläkin Nurmisen kaupan tai Renlundin rautakaupan tunnelman perään.

Mutta kuten kuvasta näkyy, on keskustassamme vielä monta upeaa rakennusta sodanjälkeiseltä Keravan kasvun ajalta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden, ja muutenkin kunnollisten, rakennusten purkaminen ei onneksi ole enää niin helppoa kuin vielä jokin aikaa sitten, mutta pelkkä suojelu ei riitä. Vanhat, arvokkaat, hyvin tehdyt rakennukset ansaitsevat kunnollista käyttöä ja asianmukaista hoitoa.

Miksei kävelykadun varrella sijaitsevalla nykyisellä kaupungintalolla työskentelevä väki voisi siirtyä takaisin perinteikkääseen kauppalantaloon? Molemmissa rakennuksissa useasti kokoustaneena ja muuten käyneenä voin sanoa, että vanhassa on taas vara parempi. Kauppalantalon kunnostus on joka tapauksessa edessämme lähivuosien aikana. Nyt olisi hyvä aika harkita kaupungintalon tontin myymistä yrityskäyttöön ja virkamiesten muuttomatkaa takaisin tyylikkääseen virastotaloomme.

Miksei virkailijoiden ja opettajien taloa kunnostettaisi parempaan kuosiin? Jo seinärappausten uusiminen ja kattojen korjaus tekisivät terää keskustamme ilmeelle.

Miksemme kääntäisi Aurinkomäen jälkeen katsettamme Hallintopuistoon? Kauppalantalon, kunnan vuokratalon, keskustan hammashoitolan ja opettajien talon väliin jäävä alue tunnetaan nykyisin nimellä Hallintopuisto. Puisto henkii 50-luvun eleganssia, josta viisaalla kunnostuksella saisimme keskustaan kolmannen upean puistoalueen kuntalaisten käyttöön, kirjaston vieressä sijaitsevan Keskuspuiston ja sen lähellä sijaitsevan Aurinkomäen seuraksi.

8. askel: Savio ja Kannisto ansaitsevat enemmän

Eteläisimmät kaupunginosamme, omaleimaiset Savio ja Kannisto ovat mukavia paikkoja asua, sanovat sikäläiset. Moni ei ikipäivänä muuttaisi kotikonnuiltaan pois - tai jos muuttaakin, palaa aika varmasti takaisin. Vuosien varrella Savio, sen luoteisosana tunnettu Koivikko ja pohjoisosassa sijaitseva Kannisto ovat nähneet monelaista kehitystä.

Tiili- ja kumiteollisuuden ympärille syntyneet Savio ja Koivikko kokivat kukoistuksen aikoja vuosikymmeniä sitten, kun väki kävi

töissä punatiilisessä kumitehtaassa. Omalla kylällä hoidettiin kaupat ja kihlat, uimaretket ja iltamat. Aseman läheisyyteen nousi asukkaiden ja yhtiön rakennuttamia taloja. 60- ja 70-luvulla kansan muuttaessa maalta kaupunkiin, myös Saviolle ja uuteen Kanniston kaupunginosaan rakennettiin paljon uusia kerrostaloja.

Nyt 2000-luvulla tilanne on toinen. Saviolla, Kannistossa ja Koivikossa asuu edelleen asuinpaikastaan syystäkin ylpeitä keravalaisia, mutta alueen kehittäminen on jäänyt aivan liian vähälle. Työpaikkoja Saviolla, Kannistossa ja Koivikossa on enää murto-osa entisestä ja palveluiden saatavuus on jatkuvasti heikentynyt. Viimeinen niitti oli neuvolatoiminnan siirtyminen terveyskeskukseen.

Suunta on kuitenkin ylöspäin. Alueella on virinnyt Keravan aktiivisinta kylätoimintaa, joka on antanut uutta puhtia alueen kehitysnäkymiin. Savion kyläkekkerit ovat jokavuotinen tapahtuma, jonka iloisesta ja toimeliaasta tunnelmasta muut kaupunginosamme saavat ottaa mallia. Vanhat saviolaiset, koivikkolaiset ja kannistolaiset ovat saaneet samalla uutta tuulta purjeisiinsa. K-marketiksi muuttunut Bäckströmin kauppa on Savion sydän, Siwa Kanniston.

Savion, Kanniston ja Koivikon nousukausi alkakoon näistä asioista:

1. Kaupungin palvelukeskus tai yhteispalvelupiste Saviolle. Kaupungin ja liike-elämän on yhdessä tuotava Savion keskustaan lisää palveluja, jotta alueen asukkaat voivat hoitaa kotinsa lähellä päivittäiset asiointinsa. Aktiivinen kaupungin kaavoituspolitiikka luo mahdollisuuksia myös kaupallisten palveluiden lisäämiselle.

2. Alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisättävä. Savion keskustan Salavapuistoa on jo kunnostettu, mutta lisää puistomaisuutta peliin koko alueelle! Kanniston keskustan repsahtanut ilme peruskorjaukseen. Valaistus kuntoon ja epämääräiset pusikot kitkentään, jotta ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi hämäränkin aikaan.

3. Kanniston koulua ei lakkauteta. Julkisuudessa on puitu Kanniston koulun mahdollista lakkautusta. Jatkuvasti muuttuvat lapsimäärät ja laskelmat eivät ole saaneet minua vakuuttuneeksi siitä, että Kanniston koulun opetus olisi syytä lopettaa. Pidetään koulu sille varatussa käytössä ja varaudutaan siihen, että lähivuosina alueelle tulee muuttamaan paljon kouluikäisten lasten perheitä. Esimerkiksi Niinikankaan alue on jo lähiaikojen suunnitelmissa.

Kuvassa on mukavia hetkiä reilun kuukauden takaa, kun Savion kyläkekkereissä vietettiin yhteisiä hetkiä aurinkoisessa säässä. Toisessa kuvassa ovat pojat esiintymislavan edustalla, toisessa ehdokaskollegani Maija Länsimäki Savion Sosialidemokraateista keskustelee kuntalaisten kanssa keltaisen SDP-aurinkovarjomme katveessa.

7. askel: Kuntalaisten innostus ja asiantuntemus käyttöön

Monesti tilanne on selkeä: me kuntalaiset maksamme veroja ja maksuja, jotta kotikuntamme tarjoaa meille ja muille kuntalaisille tarvitsemiamme palveluita. Aina palvelua ei tarjoa kunta, vaan esimerkiksi kuntayhtymä (kuten ammattikoulussa), kolmas sektori (kuten osin päivähoidossa) tai yritys (kuten osin katujen aurauksessa).

Viime vuosien Keravalla on kuitenkin lähdetty pohtimaan entistä tarkemmin kunnan ja kuntalaisten välistä suhdetta. Olemme luoneet jatkuvan asiakastyytyväisyyskyselyn perinteen, mittaamme palveluiden arvostusta kuntalaisten keskuudessa, käymme useasti vuodessa kyläilloissa yhteisiä keskusteluita asuinalueen tulevaisuudesta. Ja monta muutakin tärkeää, erityisesti keravalaisille suunnattua uudistusta on jo menossa tai vireillä. Jos tahdot lukea niistä linjauksistamme lisää, vilkaise linkin taakse, josta löytyy valtuustossa äskettäin hyväksymämme kaupungin tulevien vuosien strategia: http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/2008_10_14_strategia2009_nettiin.pdf

Ettei asia jäisi vain hienojen termien ja korskeiden lupausten varaan, haluan nostaa esiin mainion esimerkin siitä, millaista kaupungin ja asukkaiden uudenlainen yhteistyö voi olla.

Jaakkolan messualue täytti muutama vuosi sitten jo 30 vuotta. Jo pitkään oli ollut nähtävissä, että mukava ja perheystävällinen alue oli päässyt vuosien varrella heikkoon kuntoon, erityisesti yhteispihojensa puolesta. Jotain piti tehdä. Niinpä alueen vanhat asukkaat ja alueelle muuttanut uusi, aktiivinen väki yhdistivät voimansa ja ottivat yhteyttä kaupunkiin pihojen kunnostamiseksi. Neuvotteluja käytiin ja rahatilanne todettiin tiukaksi. Rahareikiähän oli kaupungin joka puolella, niin kuin kaikki tiesivät.

Viime keväänä kuitenkin lähdettiin pohtimaan asiaa uudella tavalla: jospa tehdäänkin pihan kunnostuksesta uudenlainen pilottihanke, jossa kaupunki lähtee yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa kunnostamaan ja ylläpitämään pihoja. Kaupunkiteknikkamme toimittaisi tavarat, kasvit ja pinnoitteet ja asukkaat saisivat tietyn määrärähan puitteissa miettiä, millaisia uudistuksia alueelle halutaan. Asukkaat myös lupaisivat pitää omalta osaltaan aluetta kunnossa. Ryhdyttiin tuumasta toimeen.

Jo syksyn aluksi voitiin Nissilänpihalla viettää kyläjuhlia kunnostettujen leikkivälineiden ja uusien istutusten keskellä. Yhteisellä sopimuksella asia saatiin nopeasti hoidettua ja nyt messualueen asukkaat voivat iloita kunnostetusta pihastaan - ja ovat myös omalta osaltaan sitoutuneet pitämään huolta sen kunnosta. Saadusta tyytyväisestä palautteesta päätellen tällaisia juttuja on syytä jatkaa muuallakin Keravalla. Siis aktiiviset kuntalaiset, on aika tehdä yhdessä hyvää Keravalle!

Ylhäällä näkyvän kuvan Nissilänpihan uudesta leikkivälineestä kävin lainaamassa (kiitos kuvaaja Hanna H.) alueen mainioilta nettisivuilta (http://www.messari.fi/), jossa on myös lisää tietoa yhteistyöstä.

6. askel: Ei unohdeta vettä ja viemäreitä

Nokian vesikriisi ja uuden vesitornimme käynnistykseen liittyneet ongelmat kertovat selkeää kieltä siitä, kuinka tärkeä asia kunnollinen vesi kuntalaisille on. Pienestäkin virheestä voi syntyä kauaskantoisia ongelmia, jotka sekoittavat hetkessä vaikka koko paikkakunnan arkielämän. Onneksi olemme säästyneet Keravalla suurilta ongelmilta, mutta kuinka kauan oma vesihuoltomme pystyy takaamaan kuntalaisille häiriöttömän palvelun?

Kuvassa kirjastoaltaan vesiveistoksen alta näkyvä 50-luvun vesitorni jatkaa yhä tunnollista palveluaan, mutta hyvilläkään torneilla ei tulevaisuuden vesiongelmiamme ikävä kyllä ratkaista. Tarvitaan kunnollinen ohjelma, jolla varmistetaan vesihuollon toimivuus tulevaisuudessakin.

Puhtaan veden, eli juoma- ja muun käyttöveden laadun varmistamisen puolella edessämme on siis haasteita, mutta vielä suuremmat ongelmat muhivat viemäreissämme. Kerava on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana rakentanut kilometritolkulla katujen alle viemäriverkostoa, joka alkaa nyt olla käyttöikänsä päässä. Vähän väliä vesihuoltomme joutuu paikkaamaan jossain päin Keravaa hajonnutta vesijohtoa tai viemäriputkea. Pitkäaikainen korjausvelka lankeaa maksettavaksi milloin Sompiossa, milloin Ahjossa tai Kalevassa.

Hälyttävien uutisten toistuessa totesimme teknisessä lautakunnassa, että nyt on aika selvittää, miten kurjassa kunnossa viemärimme todella ovat. Niinpä Teknillisen korkeakoulun diplomityönä syntyi Keravan viemäriverkoston kuntokartoitus, joka osoitti selkeällä tavalla, että nyt on todella viimeinen hetki ryhtyä saneeraushommiin - muuten edessämme on pian tilanne, että keravalaistalo toisensa perään joutuu oman vesikriisinsä uhriksi. Teimme lautakunnassa linjauksen, että Keravan on aika lähteä aktiivisesti saneeraamaan huonokuntoisimpia viemäreitään.

Saneerausurakka on saatu alkuun, sillä 90-luvulla keskeytynyt Sompion kuntatekniikan uusiminen on nyt saatu uudelleen käyntiin. Kartoituksen mukaan juuri Sompiossa on kaikkein eniten ongelmapaikkoja, sillä 50-luvulla rakentuneen idyllisen kaupunginosan viemäreistä suuri osa on yhä 50 vuoden takaa. Ja se ikävä kyllä näkyy jatkuvina ongelmina.

Lähivuosina moni kadunpätkä on vihdoin saamassa alleen uuden, asianmukaisen viemärin. Jossain mennään sujuttamalla, jossain taas perinteisesti uutta putkea asentamalla. Paljon on silti vielä tehtävää, jotta saamme viemärimme asialliseen kuntoon. Eri puolille Keravaa ulottuvat urakat vievät vuosia ja nielevät euroja, mutta ilman kunnollista, uskottavaa saneerausohjelmaa Kerava on pian suuremmassa kuin pulassa.

5. askel: Syksyä ilmassa

4. askel: Pidetään Kerava liikkeessä

1. Elokuun lopussa keskustan valtasi jälleen Keravan halkijuoksu.
Tällä kertaa en päässyt mukaan kuin valokuvaamaan (mistä myös kuva todisteena), mutta tapahtuma oli mukava reittinauhan toisellakin puolella. Oma bravuurini halkijuoksussa on ollut pitkä viestiosuus, jossa sännätään Prisman ohi Sampolan tunneliin, jonka jälkeen kierretään Sampolassa Maasalon vesiveistos ja juostaan takaisin kohti Onnellisen Kanan kohdalla sijaitsevaa vaihtopaikkaa. Suomalaisena miehenä viestiosuus pitää tietysti aloittaa täysillä, jotta jo puolimatkassa saa maitohapot jalkoihin. Viimeiset ylämäkimetrit ovatkin sitten karmaisevia, kuten juoksukuntonsa yliarvoineelle puulaakiurheilijalle sopiikin.

2. Urheilu ja liikunta ovat olleet tärkeä osa elämääni pienestä lähtien. 80-luvulla vietetyt vuodet futiksen junnusarjoissa (sisältäen kaksi Suomen mestaruutta) opettivat paljon minulle siitä, mitä liikunta voi parhaimmillaan tarjota: tunnetta yhteenkuuluvuudesta, itsensä voittamista, hyvää oloa, onnistumisia, draamaa ja taitoa. Nykyisin olen rauhallisemman menon mies: tennis, puulaakifutis ja kävelylenkit muodostavat tänä päivänä arkiliikuntani perustan.
3. Keravan liikuntapuolella on mielestäni menty viimeiset vuodet hyvään suuntaan. Olemme rakentaneet kaupunginosiin nuorille suunnattuja lähiliikuntapaikkoja, koris- ja skeittipaikkoineen. Olemme myös avanneet lisää valoisia liikuntapolkuja ja -reittejä metsiin. Keinukalliosta ovat löytäneet monet porukat puitteet harrastukselleen - esimerkiksi kiekkogolfaajat ovat ilahduttaneet aktiivisella otteellaan. Samaan aikaan liikuntayrittäjät ovat tehneet omia hienoja hallihankkeitaan, ja seurat ovat keskustelleet yhteisen pöydän ääressä toimintojensa kehittämisestä.

4. Tehtävääkin on. Uimahallin remontti on jo pitkään odottanut vuoroaan. Samoin jäähallin laajennushankkeet. Lasken samaan kategoriaan myös paljon keskustelua herättäneen Kaskelan ratsastusmaneesin, jonka rakentamisen epäämistä minun on julkisuudessa olleilla tiedoilla vaikea ymmärtää. Kyseessä on kuitenkin alue, jossa jo harjoitetaan ratsastustoimintaa. Jos kaupungin laajentuminen on yhdestä maneesista kiinni, niin heikoilla ollaan. Kaskela on tärkeää asuntorakentamisen aluetta tulevaisuudessa, mutta kyllä Enjalan maneesihanke nykytietojeni mukaan pitäisi siihen joukkoon mahtua.

3.askel: Kohti kestävää Keravaa

1. Puistot ja lähimetsät kunniaan! Pieni kaupunkimme on viihtyisä ja sympaattinen – paras paikka elää. Kuinka teemme siitä entistäkin viihtyisämmän? Me luomme puistoistamme kaikkien yhteisiä, kauniita ja toiminnallisia olohuoneita, joissa keravalaisten on hyvä olla. Me teemme lähimetsistämme ilmavia, jotta niissä on helppoa ja turvallista liikkua. Me rakennamme lähiliikuntapaikoistamme ja leikkipuistoistamme niin mukavia, että kaikki voivat yhtyä demareiden aloitteesta kunnostetun Aurinkomäen leikkipaikalla iloinneen Eeron, 4, lausuntoon: ”Uusi melilosvolaiva on palas juttu!”

2. Tiet ja väylät kuntoon! Keravaa on rakennettu viime vuosina urakalla uusiksi. Samalla olemme kunnostaneet Keskustan kehää, Savionväylää ja lukuisia kevyen liikenteen raitteja. Kaupunki kuitenkin kehittyy jatkuvasti, joten meidän tulee olla koko ajan hereillä, että täällä olisi jatkossakin helppo liikkua. Siksi tarvitsemme tiivistä rakennusohjelmaa, joka varmistaa mm. Kulloontien leventämisen, jotteivät ruuhkat sumputa tulevaisuudessa koko tienoota. Tarvitsemme uusia kevyen liikenteen raitteja, joita pitkin liikkua – jalan, rollaattorilla, rullaluistimilla tai pyörällä.

3. Ympäristöarvot esiin! Ilmastomuutoksesta puhutaan Suomessa enemmän kuin koskaan ennen. Kerava on jo mukana tärkeässä työssä. Olemme osallisina monessa alueellisessa hankkeessa, jossa tutkitaan tosissaan, kuinka voimme lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta, sekä vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Paljon on vielä tehtävää, sillä tekojemme hinnan maksavat tulevat keravalaiset. Siksi ekologinen, tiivis ja kestävä rakentaminen on otettava jatkossa tärkeäksi painopisteeksemme.

4. Roskat hyötykäyttöön! Vuosi sitten Riihimäellä käynnistyi paljon huomiota herättänyt voimala, jossa poltetaan myös meidän keravalaisten talousjätteet energiaksi. Enää eivät jätteemme matkaa kaatopaikalle mätänemään, vaan otamme niistä talteen energiaa – hyötykäyttöprosenttimme on valtakunnan huippua, peräti 80! Näin avaamme latua jätteiden hyödyntämiselle, jota muualla Suomessa vasta opetellaan. Samaan aikaan kierrätykseen panostetaan entistäkin tarkemmin. Me demarit tahdomme, että Keravasta tulee Kiertokapulan osana mallikaupunki siitä, miten jätteemme muuttuvat ongelmasta mahdollisuudeksi.

5. Yhteisöllisyys on asiaa! Moni miettii näinä päivinä, mihin yhteisöllisyys on Suomessa häipynyt. Me emme tahdo murehtia, vaan tehdä asialle jotain! Siksi olemme haastaneet kuntalaisia mukaan haravointitalkoisiin, kyläiltoihin ja pihatapahtumiin ­– tekemään, tutustumaan, kehittämään. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, Kerava meitä kaikkia, naapuri naapuria, kalevalainen ahjolaista, saviolainen lapilalaista. Kerava on meille kaikille salliva, vireä, turvallinen ja kuunteleva koti – jos me haluamme niin.

2. askel: Kerava elää kiskoilla - tulevaisuudessakin?

Mikään suuren luokan uutinen tuskin kenellekään on, että Kerava ja rautatiet kuuluvat yhteen. Itse asiassa ne ovat kulkeneet kimpassa jo melkein 150 vuoden ajan. Pitkän liiton kunniaksi lisäsin blogiin kuvan viime vuonna julkaistun postikorttikirjani kannesta, joissa Keravan asema näyttäytyy sadan vuoden välein. Asemarakennus on muuten Suomen kauneimpia. Ja kuten kuvista näkyy, rakennus on yhtä näyttävässä ja toimivassa kunnossa kuin 1900-luvun alussa.

Keravalle rautatie, ja julkinen liikenne yleensäkin, on erittäin tärkeä asia, jota meidän tulee vaalia. Ja johon pitää jatkossakin panostaa. Joukkoliikenteen mukana tuhannet keravalaiset kulkevat pääkaupunkiseudulle töihin, harrastuksiin, sukuloimaan - kuka mihinkin. Sama asia on nopeasti lisääntyneen bussiliikenteen kanssa. Keravalaiset todella ovat ottaneet omakseen junat ja bussit, joissa matkustetaan kätevästi Keravan sisällä ja pääkaupunkiseudun suuntaan alueen yhteisellä YTV-lipulla.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kerava siirtyi YTV-aikaan. Valmistelimme teknisessä lautakunnassa tiiviisti Keravan pääsemistä mukaan alueen yhteiseen lippujärjestelmään. Uskoimme, oikeastaan tiesimme, että keravalaiset tulevat ottamaan suurella joukolla käyttöön vapaan liikkumisen mahdollistamana YTV-lipun. Siksi halusimme kaikin voimin viedä asiaa eteenpäin, aina valtuuston kokoukseen saakka. Ja onnistuimme.

Näin kolmannen YTV-vuoden kuluessa voin tyytyväisenä todeta, että kaikki on mennyt nappiin. Postiivinen kierre on käynnissä: kun keravalaisten juna- ja bussimatkat ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti, vuorovälit ovat tihentyneet ja tihentymässä, kalustoa on mahdollista lisätä käyttöasteen noustessa, joka taas tarjoaa yhä parempaa palvelua joukkoliikenteen käyttäjille. Ja tämä taas ohjaa ihmisiä pois ruuhkautuvilta autoväyliltä. Kerava on hyvällä tiellä, sillä meillä on ainoana Keski-Uudenmaan kuntana rautatieasema, josta lähtee käytännössä jatkuvasti junia ja busseja Helsinkiin.

Nyt on aika painaa kaasua, ei jarrutella! Vaikka YTV-aikana joukkoliikenteeseen laitetut verorahat ovat kasvaneet, on se myös merkinnyt suurta kädenojennusta kaikille keravalaisille: helpompaa kulkemista, alennuksia erityisryhmille (kuten eläkeläisille) ja monipuolistuvaa reittitarjontaa.

Kerava on jo osa Helsingin seudun ekologisesti kestävää ja toimivaa joukkoliikennettä. Se on seikka, josta Järvenpää vielä haaveilee, ja josta Tuusulan ja Sipoonkin tulisi haaveilla (jos aikovat asukkaitaan oikeasti ohjata kestävän ja alueellisesti kattavan joukkoliikenteen käyttäjiksi).