Kysyjille ja keskustelijoille olen sanonut avoimesti oman kantani, jonka mukaan en näe tällä hetkellä kuntien yhdistymiselle oikeastaan mitään tarvetta. Keravan on hyvä olla näin.
Perusteluni itsenäiselle Keravalle myös tulevina vuosina ovat seuraavat:
1. Keravan on moni tavoin juuri nyt ideaali kooltaan; väkilukumme on palveluiden järkevän tuottamisen kannalta hyvin optimaalinen. Keravalla eivät palvelut karkaa kymmenien kilometrien päähän, kuten esimerkiksi Tuusulassa helposti käy.
2. Pinta-alaltaan pieni kuntamme on rakenteeltaan tiivis ja selkeä. Suuressa kunnassa palvelut, vastuut ja valta karkaavat nopeasti kuntalaisten ulottumattomiin.
3. Hallintomme on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Mitä suurempi kunta, sitä monipolvisemmaksi, läpinäkymättömämmäksi (ja usein myös kalliimmaksi) kasvaa hallinto (tämän ovat lukuisat esimerkit meiltä ja maailmalta osoittaneet).
4. Olemme halunneet Keravalla pitää kiinni siitä periaatteesta, että kaavoitamme uudetkin asuinalueet lähelle, kiinni olemassa olevaan kaupunkiin, hyvien liikenneyhteyksien päähän. Keski-Uudenmaan kuntakolmikon kaavoituksen käytännöt tuntuvat olevan monesti eri planeetoilta. Tuusula tahtoo olla maalaismainen kunta, Järvenpää Järvenpää ja Kerava taas haluavat selkeästi olla kaupunkeja. Kuka takaa, että kaupunkimainen, rakentamisen tiiviyteen ja ihmisten kohtaamiseen perustuva kaavoitus olisi kova sana myös uudessa suurkunnassa? Kenen intressit ohjaisivat suurkunnan kaavoitusta?
5. Näen itsenäisen Keravan aseman vain vahvistuvan tulevaisuudessa. Liikenteellisenä ja toiminallisena solmukohtana Kerava on se paikka, johon metropolialueen katseet yhä useammin kohdistuvat. Keravan ketteryyttä ja rohkeutta arvostetaan laajalti jo nyt, mutta tulevina vuosina kompakti ja viihtyisä pikkukaupunkimme tulee olemaan se esimerkki, johon viitataan kestävästi rakennettuna, mahdollisuutensa ymmärtäneenä kuntana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti