3.askel: Kohti kestävää Keravaa

1. Puistot ja lähimetsät kunniaan! Pieni kaupunkimme on viihtyisä ja sympaattinen – paras paikka elää. Kuinka teemme siitä entistäkin viihtyisämmän? Me luomme puistoistamme kaikkien yhteisiä, kauniita ja toiminnallisia olohuoneita, joissa keravalaisten on hyvä olla. Me teemme lähimetsistämme ilmavia, jotta niissä on helppoa ja turvallista liikkua. Me rakennamme lähiliikuntapaikoistamme ja leikkipuistoistamme niin mukavia, että kaikki voivat yhtyä demareiden aloitteesta kunnostetun Aurinkomäen leikkipaikalla iloinneen Eeron, 4, lausuntoon: ”Uusi melilosvolaiva on palas juttu!”

2. Tiet ja väylät kuntoon! Keravaa on rakennettu viime vuosina urakalla uusiksi. Samalla olemme kunnostaneet Keskustan kehää, Savionväylää ja lukuisia kevyen liikenteen raitteja. Kaupunki kuitenkin kehittyy jatkuvasti, joten meidän tulee olla koko ajan hereillä, että täällä olisi jatkossakin helppo liikkua. Siksi tarvitsemme tiivistä rakennusohjelmaa, joka varmistaa mm. Kulloontien leventämisen, jotteivät ruuhkat sumputa tulevaisuudessa koko tienoota. Tarvitsemme uusia kevyen liikenteen raitteja, joita pitkin liikkua – jalan, rollaattorilla, rullaluistimilla tai pyörällä.

3. Ympäristöarvot esiin! Ilmastomuutoksesta puhutaan Suomessa enemmän kuin koskaan ennen. Kerava on jo mukana tärkeässä työssä. Olemme osallisina monessa alueellisessa hankkeessa, jossa tutkitaan tosissaan, kuinka voimme lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta, sekä vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Paljon on vielä tehtävää, sillä tekojemme hinnan maksavat tulevat keravalaiset. Siksi ekologinen, tiivis ja kestävä rakentaminen on otettava jatkossa tärkeäksi painopisteeksemme.

4. Roskat hyötykäyttöön! Vuosi sitten Riihimäellä käynnistyi paljon huomiota herättänyt voimala, jossa poltetaan myös meidän keravalaisten talousjätteet energiaksi. Enää eivät jätteemme matkaa kaatopaikalle mätänemään, vaan otamme niistä talteen energiaa – hyötykäyttöprosenttimme on valtakunnan huippua, peräti 80! Näin avaamme latua jätteiden hyödyntämiselle, jota muualla Suomessa vasta opetellaan. Samaan aikaan kierrätykseen panostetaan entistäkin tarkemmin. Me demarit tahdomme, että Keravasta tulee Kiertokapulan osana mallikaupunki siitä, miten jätteemme muuttuvat ongelmasta mahdollisuudeksi.

5. Yhteisöllisyys on asiaa! Moni miettii näinä päivinä, mihin yhteisöllisyys on Suomessa häipynyt. Me emme tahdo murehtia, vaan tehdä asialle jotain! Siksi olemme haastaneet kuntalaisia mukaan haravointitalkoisiin, kyläiltoihin ja pihatapahtumiin ­– tekemään, tutustumaan, kehittämään. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, Kerava meitä kaikkia, naapuri naapuria, kalevalainen ahjolaista, saviolainen lapilalaista. Kerava on meille kaikille salliva, vireä, turvallinen ja kuunteleva koti – jos me haluamme niin.

2. askel: Kerava elää kiskoilla - tulevaisuudessakin?

Mikään suuren luokan uutinen tuskin kenellekään on, että Kerava ja rautatiet kuuluvat yhteen. Itse asiassa ne ovat kulkeneet kimpassa jo melkein 150 vuoden ajan. Pitkän liiton kunniaksi lisäsin blogiin kuvan viime vuonna julkaistun postikorttikirjani kannesta, joissa Keravan asema näyttäytyy sadan vuoden välein. Asemarakennus on muuten Suomen kauneimpia. Ja kuten kuvista näkyy, rakennus on yhtä näyttävässä ja toimivassa kunnossa kuin 1900-luvun alussa.

Keravalle rautatie, ja julkinen liikenne yleensäkin, on erittäin tärkeä asia, jota meidän tulee vaalia. Ja johon pitää jatkossakin panostaa. Joukkoliikenteen mukana tuhannet keravalaiset kulkevat pääkaupunkiseudulle töihin, harrastuksiin, sukuloimaan - kuka mihinkin. Sama asia on nopeasti lisääntyneen bussiliikenteen kanssa. Keravalaiset todella ovat ottaneet omakseen junat ja bussit, joissa matkustetaan kätevästi Keravan sisällä ja pääkaupunkiseudun suuntaan alueen yhteisellä YTV-lipulla.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kerava siirtyi YTV-aikaan. Valmistelimme teknisessä lautakunnassa tiiviisti Keravan pääsemistä mukaan alueen yhteiseen lippujärjestelmään. Uskoimme, oikeastaan tiesimme, että keravalaiset tulevat ottamaan suurella joukolla käyttöön vapaan liikkumisen mahdollistamana YTV-lipun. Siksi halusimme kaikin voimin viedä asiaa eteenpäin, aina valtuuston kokoukseen saakka. Ja onnistuimme.

Näin kolmannen YTV-vuoden kuluessa voin tyytyväisenä todeta, että kaikki on mennyt nappiin. Postiivinen kierre on käynnissä: kun keravalaisten juna- ja bussimatkat ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti, vuorovälit ovat tihentyneet ja tihentymässä, kalustoa on mahdollista lisätä käyttöasteen noustessa, joka taas tarjoaa yhä parempaa palvelua joukkoliikenteen käyttäjille. Ja tämä taas ohjaa ihmisiä pois ruuhkautuvilta autoväyliltä. Kerava on hyvällä tiellä, sillä meillä on ainoana Keski-Uudenmaan kuntana rautatieasema, josta lähtee käytännössä jatkuvasti junia ja busseja Helsinkiin.

Nyt on aika painaa kaasua, ei jarrutella! Vaikka YTV-aikana joukkoliikenteeseen laitetut verorahat ovat kasvaneet, on se myös merkinnyt suurta kädenojennusta kaikille keravalaisille: helpompaa kulkemista, alennuksia erityisryhmille (kuten eläkeläisille) ja monipuolistuvaa reittitarjontaa.

Kerava on jo osa Helsingin seudun ekologisesti kestävää ja toimivaa joukkoliikennettä. Se on seikka, josta Järvenpää vielä haaveilee, ja josta Tuusulan ja Sipoonkin tulisi haaveilla (jos aikovat asukkaitaan oikeasti ohjata kestävän ja alueellisesti kattavan joukkoliikenteen käyttäjiksi).

1. askel: Keskusta muuttuu - vai muuttuuko?

Niinpä. Samasta paikasta on kyse. Keravan ydinkeskustaa - silloista Puusepäntehtaan kulmaa, nykyistä Kaupungintalon kulmaa - 50 vuoden aikajaksolla. Mustavalkoinen postikortti on lähetetty vuonna 1960. Valtatien ja Aleksis Kiven tien kulmalla sijaitsevassa Keravan Puusepäntehtaassa paikkakunnan työtätekevät loivat suomalaiskoteihin arkikalusteita, joista monet ovat yhä kauneudessaan ja käytännöllisyydessään ylittämättömiä. Puusepäntehdas oli maankuulu laadustaan. Kuvassa näkyy myös Renlundin rautakauppa, Toivosen vaateliike ja ns. Hotellitalo, jossa toimi myös Helsingin Osuuskauppa. Vasemmalla, puiden katveessa, sijaitsivat Virtasen pukimo ja Peltosen kirjakauppa.

Värikuvassa vietetään kesäpäivää vuonna 2007. Puusepäntehtaan paikalla seisoo kaupungintalo, joka valmistui siihen vuonna 1976. Talon alakerrassa on toiminut posti jo alusta lähtien. Kaupungintalon takana seisoo ylväänä Keravan 1. tornitalo, joka nousi hallitsemaan taivaanrantaa vuonna 1974. Ydinkeskustaa halkovat edelleen poikittaisväylät, Aleksis Kiven tie ja nykyisin kävelykatuna tunnettu Kauppakaari. Taustalla häämöttää ns. Keski-Uudenmaan Säästöpankin talo, jossa on tominut vaateliikkeitä ja ravintoloita jo vuosikymmenten ajan. Kuvan vasemmassa reunassa on Nordean konttori (ent. Merita, ent. KOP).

Keravan keskeisintä kulmaa on kehitetty vuosien varrella kohti ihmisten keskustaa, jossa kävelijät, rattaiden työntäjät, pyöräilijät ja autoilijat kulkevat rauhallisina virtoina toistensa lomassa. Tunnelma on rauhaisa, keskustan valtaavia markkina-aikoja ja viikonloppupäiviä lukuunottamatta. Öiseen aikaan joku kiirehtii pubista yökerhoon. Mutta onko Keravan ydinkeskusta liiankin unelias? Kyllä on, sillä kaupungin keskustan mukana sykkii tai on sykkimättä koko kaupunki. Keskustan tulee jakaa iloa ja elämyksiä, tukea pienyrittäjien mahdollisuuksia, luoda silmää ja sielua ruokkivia viher- ja kivipintakokemuksia, yllättää, antaa mahdollisuuksia.

Mitä avuksi? Tarvitaan ihmisiä (laadukkaita asuntoja), liiketilaa (kaupungintalo muuttakoon pois, tilalle aktiivista kaupunkitilaa: liikkeitä, asuntoja, kohtaamistiloja), kävelykadun uutta tulemista (valaistussuunnittelua, äänimaailmaa, katuveistoksia, kalusteiden ja pintojen uusimista, keskieurooppalaisen läsnäolevan kävelykadun tunnelman lisääntymistä, uusia palveluita, kiehtovia katukahviloita..). Kävelykeskustan kehittämissuunnitelmia on pyöritetty moneen kertaan, mutta valmista ei tunnu tulevan. Nyt asialla alkaa olla jo kiire. Teknisessä lautakunnassa olemme osaltamme olleet valmiita toimeen (ja lähdemme kunnostamaan "Prisman aukiota" huippukuntoon ensi vuonna), kunhan vain valtuustolta löytyy rohkeutta panostaa ja valita. Rohkeiden valintojen aika on nyt!